Välillä tuntuu että tää työttömyys hajottaa mut kokonaan. Ku ei voi olla hyödyksi millään lailla. Ja alkaa tuntua ettei poliisilaitoskaan myöntäny mulle sitä järjestyksenvalvojakorttia ku sieltä ei oo kuulunu mitään vaikka ois jo pitäny. Ja isän kuolema tuntuu edelleenki pahalta välillä. Ku ois pitäny olla parempi suhde siihen. Käydä siellä, huolehtia siitä. Tänään on vähä sellanen olo että tuntuu ettei musta oo mihinkään. Mä en edes osaa yrittää. En kykene olemaan kunnon mies. Haluaisin osata antaa niin paljon enemmän. Tehdä kaiken oikein. Olla kumppanilleni kaikkea mitä muut ei.
Joo no turha kai se on valittaa. En es tiiä miks kirjotin tän...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti