Sinä ja sun tähtisilmät, rakkaudella minä/
Tiedän että, en oo kokonainen ilman sua/
Kai sä tiedät etten voi olla täällä ilman sua/
Tämä postaus on siis mun tyttöystävästä, rakkaasta, kullasta, mussusta, Anniinasta. :3 Ansmusta. Sillä on monta eri nimeä joilla sitä kutsua. Mikä vaan söpöltä ja ihanalta kuulostava sopii Anskuun.
Meidän juttu alkoi viime syksynä, vaikka ihan eka kerran juteltiin netissä viime vuoden keväällä. Löydettiin toisemme Suomi24:n treffipalstalta. Syksyllä kaikki rupes loksahtamaan paikoilleen. Me juteltiin mesessä ja se tuntu hyvältä, meillä synkkas. Tekstailtiin, Anniina soitteli mulle ja puhuttiin monta tuntia puhelimessa yömyöhään. Mun takia se joutu kerran valvomaanki niin myöhään ettei ehtiny ajoissa kouluun ku oli nii väsy. :D
Ja me tavattiin. Ansku tuli just muistaakseni Ylivieskasta junalla ja käveli Heinätorin koulun kohdalle jossa mä odotin. Mentiin mun luo ja ruvettiin miettimään mitä leffaa katottas. Kaikki sen jälkeiset tapahtumat ei oikein sovi lapsille. :D Ei ehkä sinänsä romanttisin alku mutta mitä vikaa. :P
Alussa oli oikeastaan tarkotus että kaikki ois kaveripohjalla, mutta mä joka tapauksessa ihastuin ja rakastuin Anniinaan. Sen luonteeseen, ulkonäköön, kaikkeen. Siihen miten hyväksi se sai mun olon. Se tunsi samoin mua kohtaan. Oli vaikea kyllä saada hoidettua niin että se ois tullu mun luo yöksi, aina oli jotai estettä. :D Mutta seki vihdoin onnistu sit ja se oli upeaa. Vähän sen jälkeen Anniina tais ruveta olemaan melkeinpä joka yö mun luonani. :3
Jouluna me alotettiin seurustelu. Siitä on kohta 7 kuukautta, tämän kuun 23. päivä. Tää on mun pisin suhde koskaan ja myöskin paras. Anniina tekee mut niin onnelliseksi ja iloiseksi. Mä rakastan Anskun lämpöä, hymyä, impulsiivisuutta, pirteyttä, positiivisuutta, sitä miten söpö se osaa olla, sen äidillisyyttä ja lohduttavaisuutta, sitä miten se pitää musta kiinni ja näyttää että mä oon sen ja osaa näyttää välittävänsä ja rakastavansa. Ymmärtää. Kaikki pienet jutut joita se tekee ja jotka saa mulle tosi hyvän mielen. :3 On vaikea kuvailla kaikkea hyvää. Anniina on tehny niin paljon mun vuokseni. Mä toivon aina että mä pystyn yhtä hyvin näyttämään Anniinalle mitä itse tunnen.
Anniina on musta hyvä askartelemaan, se on tehny esim. kortteja mulle. :3
On meilläki ollu vaikeita hetkiä, pakko niitäki on olla, mutta kaikki riidat on aina sovittu ja niistä on päästy yli. Mikään ei oo ollu liian iso asia. Aina on haluttu jatkaa.
Meillä ois toivon mukaan tarkotus muuttaa syksyllä vihdoin yhteen, saada oma kämppä. Se ajatus tuntuu hienolta, että meillä ois oikeesti oma yhteinen asunto. MEIDÄN. Olin miettiny että haluan sitte hempeillä Anskun kanssa siellä oikein kunnolla. :3 Ja sisustaa sen paikan kivasti. Kihloihin meneminenki houkuttaa, haluaa jollain tavalla virallistaa suhdetta. Se voi olla ensi jouluna...:)
Ansku on eka jonka kanssa oon ihan vakavastikki puhunu ja haaveillu lapsista ja häistä. Joskus ajattelin että mä en koskaan halua lapsia. Mun mieli on muuttunu aika täysin. Myös monen muun asian suhteen mun mieli on muuttunu. Esim. haluan lävistyksiä ja tatuoinnin, pidän rastoista, ostelen jogurttia itselleni yms...ennen noi asiat oli aika päinvastoin. Jotenki se saa mun mielen vaihdettua eri asioissa. :D Ja mä pidän siitä. Pidän siitä miten se saa mut kokeilemaan kaikkea uutta, keksii aina kaikkea uutta tekemistä, juttuja joita en oo kokeillu moneen vuoteen tai koskaan. Saattasin jopa lähteä Anskun haluamaan benjihyppyyn mukaan. :P
Toivottavasti tästä kävi jotenki ilmi että Anniina on mun rakkaani ja parasta mitä mulla on koskaan ollu. En halua koskaan menettää sitä. Haluan olla niin hyvä ku pystyn ja tehdä Anniinan onnelliseksi mun kanssa. Mä en tiedä miten kestäisin ilman sitä. Oisin paljon pahemmassa jamassa jos se ei ois tullu mun elämääni, nostanu mua ylös ja pitäny pinnalla. Saanu mua uskomaan itseeni. Mä en aina oo osannu hoitaa asioita ehkä parhaalla mahollisella tavalla, mutta onneksi mä saan mahdollisuuksia olla parempi.
Mä rakastan sua niin tajuttomasti, Anniina. <3 Et tiiäkkään. Sä olet näyttänyt mulle ja saanut mut tuntemaan niin paljon enemmän kuin kukaan muu. Ole aina mun oma pikkuiseni...
Tähän loppuun taas tää meidän biisi. Saa mut itkemään onnellisuudesta joka kerta...



nnnaaaaawwww! <3 tuitui sua <3 lässyilet siinä :3
VastaaPoistase oli se meidän eka puhelu kun puhuttiin se 3 tuntia puhelimessa yöllä ja mulla oli seuraavana aamuna haaparannan reissu koulun kans :D meinasin myöhästyä... onneksi ope tuli hakemaan mut kotoa :D
Piti se vähän lässyillä yömyöhään :3 <3
PoistaEka puhelu jo aiheutti sulle tollasta ku et pystyny lopettamaan :D Riippuvuutta heti alusta :3
Onneksi sulla oli tolla tavalla kiva ope :D
Kohta ehkä myös oma pikku lemmikki :P <3
VastaaPoistaOma pikku gekko :3
Poista